15 minuutin soittotunti on liian lyhyt. Mikä on sopiva?

15 minuuttia

Tehdessäni hiljattain vertailua soittotuntien hinnoista törmäsin ilmiöön, joka on yleistynyt. Yhä useammat musiikkikoulut tarjoavat yhtenä vaihtoehtona 15 minuutin soittotuntia. Tämä on puolet vähemmän kuin se perinteisesti lyhyimpänä käytännöllisenä aikana pidetty 30 minuuttia.

Stadin Musakoulun opetustila vuonna 2018

Erityisesti aloittavalle soittajalle olisi tärkeää antaa riittävä aika omaksua uusia asioita. Tuntuukin oudolta, että nimenomaan soittamista aloittaville lapsille tarjotaan näitä lyhyitä tunteja. Miksi? Peruste minituntien yleistymiselle on selvä. Kysyntää on, sillä harraste-eurot ovat vanhemmilla tiukassa. On harmillista, joskin tavallaan ymmärrettävää, että vanhemmilla ei ole aina mahdollisuutta maksaa soittoharrastuksesta asianmukaista hintaa, jotta soittotunti voisi olla sopivan pituinen. Ymmärrän tämän hyvin, sillä yksityisopetuksella on väistämättä hieman korkeampi minuuttihinta kuin ryhmäharrasteilla.

On kuitenkin harhaa, että 15 minuutin opetuskerta säästäisi rahaa verrattuna vaikkapa 30 minuutin opetuskertaan. Perusteeni ovat sekä taloudelliset että sisällölliset.

Tunnin sisältö

Käydään läpi tyypillisen 30 minuutin opetuskerran vaiheet minuutti minuutilta. Olen listannut tässä keskimääräiset ajat. Ne tietysti vaihtelevat opetuskerrasta toiseen.

  • 3 min. Oppilaan sisääntulo ja tunnin käynnistys. Tähän vaiheeseen voi kuulua mitä tahansa kenkien ja kurahousujen pois ottamisesta nuottien selvittelyyn ja viikon kuulumisten läpikäymiseen.

  • 6 min. Lämmittely, läksyjen tarkastus ja niihin liittyvät harjoitukset / tarkennukset.

  • 4 min. Uusien asioiden esittely.

  • 5 min. Uusien asioiden kokeilu.

  • 3 min. Luovat harjoitteet / improvisointi tms.

  • 2 min. Läksyjen / ohjeiden kirjoittaminen ja selvittäminen.

  • (vähintään) 4 min. Oppilaan kuuntelua ja vapaata vuoropuhelua tunnin aikana.

  • 3 min. Oppilaan lähtö.

Jos kyseessä on "kurinalainen" oppilas, joka kykenee keskittymään tehokkaasti, voi alle 30 minuutissakin olla mahdollista käydä läpi asioita niin, että uusia näkökulmia avautuu. Lapset ovat kuitenkin lähes 100% todennäköisyydellä edellä mainitun oppilastyypin vastakohtia! Lapset tarvitsevat keskittyneeseen tilaan päästäkseen ja siinä pysyäkseen enemmän aikaa kuin aikuiset.

15 minuutin opetuskerta EI säästä rahaa.

Sisällöllisesti kahdessa 15 minuutin opetussessiossa on mahdollista opettaa ja sisäistää vähemmän asioita kuin yhdessä 30 minuutin sessiossa. Tämä selittyy tekemällä johtopäätöksiä yllä kuvatusta minuuttiaikataulusta.

15 minuutin opetuskerrasta pelkästään soittovalmiuteen asettautumiseen ja siitä pois siirtymiseen menee 1/3 ajasta. Puhumattakaan ajasta, joka menee oppilaan kohtaamiseen ja yhteyden syntymiseen. Niinpä 15 minuutin opetuskerrasta voi kulua helposti puolet pelkästään siihen, että oppimisprosessi saadaan edes kunnolla startattua ja tietysti myös asianmukaisesti lopetettua.

30 minuutin tai sitä pidemmässä sessiossa vastaaviin valmisteluihin kuluu suhteellisesti pienempi osa opetusajasta. "Euro/opetusminuutti -tehosuhde" on siis huomattavasti parempi. Enemmän vastinetta rahoille.

Mikä ihmeen yhteys?

Tarvitseeko oppilaan ja opettajan välille sitten syntyä mitään erityistä yhteyttä? Eikö jutustelun ja kaiken maailman "yhteydet" voisi jättää vähemmälle?

Vastaus on yksinkertainen: Tarvitsee ja ei voi. Vaikka kuhunkin ihmiseen yhteys muodostuu omalla tavallaan, niin lasten kanssa toimiessa erityisesti stressittömyys ja luottamus ovat tärkeissä rooleissa. Mikäli lapsi ei koe olevansa turvassa ja valmis soittamaan, hän ei soita saati opi.

Siinä missä aikuinen voi osata kääntää stressin ja jännityksen myönteiseksi voimaksi oppimisessa, lapsi harvoin tähän pystyy, eikä pidäkään pystyä. Ihmisen kohtaamiseen tarvitaan aikaa, koska kyse on vuorovaikutuksesta, joka toimii monien asioiden yhteisvaikutuksesta. Kaikki riippuu siitä, mitä soittajalla sattuu juuri tuona päivänä olemaan mielessään.

Lapsilla mielessä on usein paljon sellaista (musiikkiin liittymätöntäkin), mikä pitää tunnin aikana saada soittoharjoitusten ohessa prosessoitua tavalla tai toisella tai muuten soitto-opit jäävät taka-alalle.Tähän kaikkeen 15 minuutin pianotunti on riittämätön aika. Väittäisin, että lähes aina. Myös aikuisille, mutta erityisesti lapsille.

Taloudellinen tehottomuus

Edellä mainitun sisällöllisen tehottomuuden lisäksi kyse on myös taloudellisesta tehottomuudesta. Markkinatalouden lainalaisuuksiin kuuluu sitkeästi se, että mitä pienempiin yksiköihin tuote on pilkottu, sitä korkeampi on tuotteen hinta. Tämä pätee myös soittotuntibisneksessä. Minuuttihinta kasvaa sen mukaan, mitä lyhyempi opetussessio on. 15 minuuttia on minuuttihinnalta kalliimpi kuin 30 minuuttia. 30 minuuttia on kalliimpi kuin 50 minuuttia jne.

15 minuutin opetuskerta on siis sekä sisällöllisesti että taloudellisesti kallis ja tehoton. Bad deal.

Soittotunnin arvo = Intensiivinen aivotreeni

Minuuttimääriä ja hintoja puntaroidessa on hyvä pitää mielessä se, mistä pohjimmiltaan soittotunneissa on kyse. Soittotaidon opettelu on aivoille, hermostolle ja lihaksistolle yksi intensiivisimmistä prosesseista, mitä ihminen voi tehdä. Tunnilla on helppo nähdä, miten soittoharjoitteeseen keskittyminen väsyttää niin nuoret kuin vanhemmatkin oppilaat. Luomme kirjaimellisesti soittotunnilla aivoihin uusia kytköksiä ja aktivoimme uusia motorisia valmiuksia. Soittotunti on keholle kokonaisvaltainen ponnistus!

Huono puoli edellä mainitussa (jos sen sellaisena haluaa nähdä) on, että tätä prosessia ei voi tehdä väkisin ja nopeasti. Hyvä puoli toisaalta on se, että soittoharrastus parantaa aivojen kuntoa ja kestävyyttä (soittajan iästä riippumatta), ja sitä kautta positiiviset seuraukset ovat soittajan terveydelle parhaimmillaan hyvinkin kauaskantoiset, jopa elinikäiset.

Mikä on sopiva kesto oppitunnille?

Lyhyet vastaukset ovat:

  • 4-6-vuotiaat: 30 minuuttia. Tai jos kyseessä on erittäin herkästi muuttuvalla keskittymiskyvyllä varustettu lapsi, niin ehkäpä 20-25 minuuttia. Tässä ikähaarukassa puhutaan mieluumminkin alustavasta soittovalmennuksesta kuin varsinaisista soittotunneista. Tavoitteena on saada aivan olennaisimpia motorisia toimintoja aktivoitua ja tutustua pianoon ja ääniin lähinnä leikin kautta.

  • 6-13-vuotiaat: 30 minuuttia tai 50 minuuttia riippuen henkilön oppimistavasta. Toiset oppivat paremmin tiiviin harjoitusrytmin kautta, jolloin 30 minuuttia voi olla riittävä. Toiset taas pystyvät keskittymään vain, mikäli saavat rauhassa hakea asioita myös leikin ja/tai vapaamman olemisen kautta. Tällöin 50 minuuttia tuottaa parempia tuloksia, kun taas 30 minuuttia voi tuntua turhauttavan lyhyeltä ajalta.

  • 14-vuotiaat ja sitä vanhemmat: 50 minuuttia on hyvä lähtökohta, joka sopii useimmille.

Se tunnin kestoista. Entäpä mitä se sitten maksaa?

Tällaisia ajatuksia soittotuntien pituudesta! Nämä ajatukset heräsivät alunperin laatiessani vertailua soittotuntien hinnoista. Jos hinta-asiat kiinnostavat myös, niin olet tervetullut lukemaan tuonkin blogikirjoituksen klikkaamalla tästä.

Mukavaa syksyä ja tsemppiä soittotunneille! Olivatpa ne minkä pituisia tahansa. :)

-Elias